NEULEFRIIKKI

Mukavaa kun kävit, tule toistekin!







sunnuntai 6. elokuuta 2017

Pellavaa ja Tukuwoolia

Pellavapaitaa en ollutkaan vielä neulonut kesäksi. ja kun oikein etsii heinäkuussa, niin löytyy - iloisen harmaata pellavalankaa! No, tuleehan se loppukesä vauhdilla ja turvalliseen harmaaseen voi jo pian kääriytyä. 

Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa - eiks vaan, ystävä hyvä? Naureskelin ystävälle hänen harmaavalintojaan kesäksi - enkä sitten yhtään parempaa saanut aikaiseksi minäkään.



Malli Ankestrick Summer, Ravelry linkki 
lanka Schoppel El Linio, 100 % pellavaa, väri Basalt. 150 m , 50 g menekki 300 g
puikot 3½ mm

Kiva malli, alku taas riviriviltä seuraten ohjetta, ja sitten huristeltiin tuo vartalo-osa pelkkää sileää. Lanka oli kovaa, rikkoi sormia ja aiheutti huolta. Toisaalta mallitilkku oli pehmennyt kylvyssä - ja niin teki tämäkin. Tämä lienee luottopaita moneen menoon kesäaikaan - kunhan sitä saa koneessa pestyä muutamankin kerran. 

Halusin tutustua Tukuwooliin. Olen aina tykännyt tuollaisista rouheista, mutta ohuista villalangoista, niistä huopuvista ja karkeista. Lueskelin Tukuwoolin ylistystä sieltä täältä ja kun väreihin ilmestyi Aava, olin valmis projektiin. 





Olasta aloitettiin - hihat poimittiin pyöriöstä. 

Ihana pitsi, ei ihan triviaali. Onneksi se kylvyssä oikeni oikein sieväksi.

Ja vaikka nämä neulemallit tuntuvat olevan kaikki saumattomia, niin pitäähän se saumanpaikka kuitenkin olla - siinä se on. Jojin mallissa nostettiin kaksi s neulomatta joka toinen kerros, ja Summerissa sauman paikkaa mallasi yksi nurja ja kierretyt oikeat sivuillaan. Sanoisin oudoksi tätä tapaa?  

Malli: Lanes by Joji Locatelli, Laine Magazine one. Selän mallineule Daniela Nii mallista Seaglass Shell. 
Lanka Tukuwool fingering, väri Aava. 195m / 50 g, menekki vajaat 300 g. 
Puikot 3½ mm.

Malli hyvä, välillä kyllä meinasi tulla sotkua, kun katsoin villatakin mallia rivi riviltä ja selän pitsimallia rivi riviltä. Ei tietty ihan helpoin tapa neuloa. 

Mutta hyvä, olen iloinen lopputuloksesta.
Kuvaajalle sanoin, että pidä kiirettä kun kuvaat. Ei ymmärtänyt ollenkaan, miksi?? No tämä takki muuttui hiukan tukalan lämpimäksi näin elokuisena sadepäivänäkin. 

Yksi kesäharrastus on ollut sukka blankien teko ja niistä sitten sukkia. Olen käyttänyt sekä Koolaidia (elintarvikeväriä siis) että happovärejä, tässä ensimmäiset maistiaiset sukkina. 
Jännäksi tämän prosessin tekee se, kun ensin maalaa, ja luulee saavansa jotakin juttua aikaiseksi. Sitten purkaa ja vyyhtii ja huomaa että hups, mitä siitä tulikaan. Ja kun neuloo, on taas yllätyksen paikka: no mutta, tällaistako minä sitten ajattelin?  





Nyt siis niitä lankoja tuhotaan ja ihmetellään tuloksia. 

Kesähän on romanttisten häiden aikaa, ja meilläkin sattui kesän kahdet häät samalle viikonlopulle. Vieläpä olivat parit valinneet päivän niin, että toiselle tuli silloin yhdessäoloa tasan 10 v ja
toiselle 7 v.
Olimme romanttisissa maalaishäissä Sotkamossa todistamassa miehen kummitytön hääjuhlaa ja 10 vuotista yhdessäolotaivalta. Oman tyttären bestis vietti häitään Turussa, olisin kyllä halunnut nekin nähdä ja varsinkin oman tyttäreni kaasona. Onneksi kuvia ja videoita sateli eessuntaas - kiitos nykytekniikan.  

Tällaisissa tilanteissa minulle tuli halu tehdä hääsukat pariskunnille. Oikein romanttista molemmille puoliskoille, mutta kuitenkin käyttöön. Tällaiset näistä tuli!


Näitä pussukoita ilmiintyy aina vaan, vaikka joka kerta sanon, ettei koskaan enää. Ja sitte kuitenkin. Mallia sain Pitsi&Palmikon Anulta. 



Olen minä ommellutkin. Ja hui kuinka paljon, mekkoja on kaapit täynnä ja niitä nyt pitää marinoida pari kautta ennen kuin ne tulevat käyttöön - mun tapani mukaan.
Lisäksi olen tehnyt näitä projektipussukoita, vallan mukavia pikkukasseja.  


Mitähän seuraavaksi?
Birmingham UK  kutsuu tilkkutapahtumalla.
Voi olla että tällainen tavallinen näpertelijä sekoaa kokonaan! 

Ihana elokuun päivä, sataa! Nautinto!  



maanantai 26. kesäkuuta 2017

Viileän alkukesän lemppari


Tästä ei lanka halpene ja pusero kevene. Hulluja tarjouksia on välillä ja joskus on kiva tutustua lankaan niiden aikana. Innostuin heti, kun näin koostumuksen ja huikeat metrimäärät ja vielä enemmän kun hinta oli tarjouksessa vain 3 kerää kympillä. 

Samaan rakoon ilmestyi Laine Magazine 2. 






                                     

Malli: Ujon muotoilut, The Sommer Regn etupaneelin pitsi.
Lanka: Hjertegarn Organic 350 Wool Cotton, nimensä mukaisesti 350 m/50 g, 55% organic merino ja 45% organic cotton. Menekki neljä kerää, pusero painaa tuskin 175 g. Puikot 3 mm.

Ujosta. On sitä helpommallakin ohjeella tehty ylhäältä alas paitaa. Nyt piti kyllä tehdä miltei rivi riviltä ohjetta seuraten. Jos olisin lukenut tuollaista kirjaa, olisin kirjailijalle sanonut, että kirjoitapa vielä kerran. Ei siinä mitään, hyvä tuli.

Sommer Regnista. Mitä kummaa ohjeen suunnittelijalla on ollut päässään, kun on näin kauniin pitsikuvion piilottanut kirjavaan lankaan? Hyvä kun siitä jotain sai selvää kuvasta. Kaavio oli hyvä, malli helpohko ja minusta se on nyt paikallaan: yksivärisen yksinkertaisen paidan koruna.

Langasta. Tämän langan voisi mieltää kakkoslaatuiseksi värjäyksensä vuoksi, mutta juuri siksi se minusta on niin ihanaa. Värjäys ei ole tasainen, se on juuri sellainen, mihin itse aina värjätessäni pyrin: siinä näkyy langan alkuperäistäkin väriä siellä täällä ja pinnasta tulee hiukan kirjava. Minä tykkään, puserosta tuli alkukesän viileille säille tosi sopiva ja se on ollutkin jo usein käytössä. 

Laineestakin voisi sanoa muutamankin sanasen. Miksi mallien langat ovat sellaisia, joita ei Suomesta eikä oikein muualtakaan saa? Ei siis ole lankojen mainoslehti tämä julkaisu, ja kuitenkin. Onneksi on Tukuwool, sitä saa. Joistakin malleista ei saa selvää, millainen lopputulema on, jos alkaisin tekemään - esimerkiksi Unda: kuvat ovat tosi sieviä, mutta kaulalle kietaistuna ei auta selvittämään, mistä on kyse. Vielä yksi ihmetys: julkaisu on kevät/kesä - lehden toimitus siis tiesi, että saisimme Suomeen juuri tällaisen kesän, jolloin villaista tarvitaan? Olisipa ollut kiva saada edes yksi kesäinen malli mukaan. Olisiko lehden painopiste jossain, jossa juuri nyt on se talvi?

Taidan olla vain vanhanaikainen. Vaikka aloinkin neulomaan Jyväskylän neulefestareiden KAL 2017 huivia tuosta vain - näkemättä mallia tai tietämättä langasta mitään. En siis ole ihan menneen talven lumia minäkään! 





Malli: Aurishawl  / Heidi Alander
Lanka: Julie Asselin Nomade, 80 % SW Merino, 20% nylon, 115 g = 457 m. Värissä Petits Fruits. Puikot 4 mm.

Olisi ehkä pitänyt hiukan tutustua Sadelmaknitsin aiempiin huivimalleihin, niin olisi tiennyt mitä on tulossa. Aloitus niskasta, sitten silmukoita lisäämään oikein urakalla, kunnes päästään joskus pitsiin. Puuduttava vaihe. Pitsi oli sen verran haastavaa, että piti kyllä seurata mallia tarkasti. Kaaviokuva oli sellainen pikkuinen ja minun kopiossani tuhruinenkin, ei ollenkaan tällaisen ikänäköisen mummelin silmille. Suurentamista varten ei ollut tarpeeksi isoa paperia enkä lähtenyt leikkaaliimaamaankaan. Ihan turha siis mussuttaa - mahdollisuuksia kun oli muuttaa tilannetta. Vaan lopulta sitä pikkukaaviotakin pystyi oikein hyvin seuraamaan ja oli mukava nähdä aina kerroksen lopussa menikö tällä kertaa oikein koko kerros. Aina ei mennyt. 

Pingottamisen jälkeen huivi alkoi avautua ja ihan kelpo huivi siitä tuli. Nättikin vielä. Mikä ettei. Nyt on pää avattu - missä seuraava KAL?

Puikoilla edelleen rouheaa lampaan villaa ja odotukset ovat korkealla - tässäkin tapauksessa varmaan liotuksella ja pingoituksella tulee olemaan merkittävä rooli. Kunhan nyt vain ei tuo keli lämpenisi niin, ettei hikisillä kätösillä pysty villaa kutomaan!









sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Huivei

Huivei on tehty välipalatyönä, kun puseroa, villatakkia ja sukkaa pukkaa niin monilla puikoilla, ettei valmista tule.

Ensin ostin superihanaa Sandnes Garnin Alpakka Silkeä Tampereella Pinninkadulla sijaitsevasta uudesta tuttavuudesta Silmukka. Varsin mukava pikku kauppa! Ja vasta sitten alkoi muotoutua kolmen värin huivin ohje - selailin paljon, mutta tein siitä sitten Taitolehdessä julkaistun Flamingohuivin. 



Ihanan pehmeä lanka, mutta malli ei minua ihan miellyttänyt. Tuleehan sitä varmasti käytettyä ihan tuon langan takia - pehmeätä kuin vauvanpeppu. Joka väriä meni se 50 g, puikot 4 mm.

Tämä toinen sitten taas miellytti kovastikin! Malli on Summa Stripes Shawl, Meijuknitsin kiva malli. Tätä on kiva tehdä, se on helppo ja kuitenkin tulos on näyttävä. Lanka  on Sandnes Garn Line, 200 m/väri, puikot 4,5 mm. 
Langasta sen verran, että se kyllä halkesi tosi mielellään, eli piti olla tarkkana että otti kaikki haituvat puikolle. 



Tämä kuuluu sarjaan Piikun vaaleanpunaiseen totuttaminen - aika hailakka on, mutta tämä puuterinen taitaa olla nyt ihan in. Ja minulle sopii hyvin - onneksi toinen väri on se turvallinen harmaa!

Ja mallista kertoo paljon se, että puikoilla on jo toinen versio menossa.... 

Kuvat on ottanut Susanna ja paikkana on Brinkhallin kartanon laituri kauniina kesäiltana. Kakskertaseuran neulomakerho hämmensi naapureita iloisella kalkatuksellaan ja naurunremahduksilla. Huusimmepa tahtia myös ohikiitäneelle kirkkoveneen soutajille! Pääskyset kyllä pesivät ihan rauhassa, kun huomasivat että kaikkien käsissä oli käsityöt eikä pahat olleet mielessä. 

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kevään mittaan

Kevät on ollut ihanaa aikaa - tarpeeksi viileää ja huonoa keliä, jotta voi istua sisällä ja neuloa! Parikin herkkua on tullut hankittua - toinen on jo muuttanut muotoaan vyyhdeistä neuleeksi.





Pattern: Veera Välimäki Piece of Silver (Laine Magazine 1)
Isager Tweed North Sea, 200 m = 50 g, n. 320 g
Puikot 3½ mm

Piece of Silverhän on savupiippukauluksinen lyhyt pusero - mutta minulla ei ole savupiippukaulusta eikä lyhyttä puseroa, vaan pitkä ja reilu paita. Keep it simple lienee ollut Veeran motto  tätä tehdessä: ohje mahtuu yhdelle sivulle kuvineen päivineen - toisella sivulla on lanka-, puikko- suositukset yms.

Lanka ei ulkonäöllään hurrannut: vyyhti oli kiedottu kovin tiukkaan ja lanka oli karkeaa. Siitä ei saanut vyyhdistä oikein otetta. Mutta näinkin valmiin neuleen ennen langan hankkimista - ja se jos mikä oli ihanan tuntuinen! Ja tykkään kovasti siitä - ehdin jopa sitä käyttämään saaristopiipahduksellamme - seuraavana päivänä olikin sitten 25 astetta lämmintä....
Ja tykkään väristäkin vaikka toinen ystäväni kehui sitä kamalaksi. Kannustustahan me kaikki kaivataan....
(ps. Nordic Arrowkin noin rennosti kaulassa - tämä on edistystä kun heti laitan ulkokäyttöön uusia tekeleitäni, yleensä ne marinoituvat ainakin yhden kauden)






Malli Travel Light, Suvi Simola
Rowan Felted Tweed, jämälangat raidoittaen
puikot 4 mm

Päätin vihdoinkin tyhjentää tämän jämälankapussin, johon tuntuu aina tulevan lisää lankaa, kun sitä kulutan. Nytkin sinne jäi yksi ylimääräinen käyttämätön kerä taas ja muutama nöttönen... Mutta vajaus on nyt selkeä, saavutin tavoitteeni.

Travel light on näyttänyt houkuttelevalta - ja olen tyytyväinen etten ostanut siihen mitään uutta lankaa - minusta tämä ei oikein ole mun juttuni. Sanonkin tätä härpäkkeeksi - se istuu miten istuu - tai siis ei istu. Sitä pitää nykiä koko ajan. Talvella ehkä siitä muodostuu kylmien kotipäivien lempikietaisu.  Värit ovat kirjoneulevillatakista, jonka muutama vuosi sitten tein ja ne ovat kyllä enemmän nyt talviset.




Jotakin ompelurintamaltakin on näyttää, vaikka ompelukoneeni on hiukan hylkinyt minua. Toisaalta tuleva kesä on inspiroinut kesävaatetehtailuun.
Kirjovirkkausta on aina välillä kiva tehdä, nyt taas tuli kukkaro, vaikka joskus jo sanoin, ettei enää koskaan...
Isännän työhuoneen tuolinpäällinen repsotti ja nyt tekaisin sitten uuden - samanlaiset jalanjäljet tässä kuin edellisessäkin.
Ystäväni ihasteli mun projektipussukkaani meillä ja kun menimme heille käymään, vein hänelle oman. Tämä malli on mun suosikkini omistani, siinä kulkee aina kiva kässy mukana.

Puolukka, Pirkka-lehti



Angee by Cookie A

Sukkia pitää olla aina puikoilla. Tällaisiakin on valmistunut.

Kävimme ystävän kanssa katsomassa, miten metsä kukkii Tammisaaressa. Kuvat ovat Gullö Gårdenista, jossa narsisseja pääsee katsomaan vielä tämän viikon. Suosittelen, upea oli!






sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Nordic Arrows


Aika myöhään havahduin siihen, että Laine Magazines on syntynyt. Tietenkin Neulovan Nartun blogista näin Nordic Arrowsin - ja mä kans! Halusin uuden ohuen huivin ja tämä voisi olla just sellainen.








Nordic Arrows - Laine Magazines
Susanne Sommer
Harmaa ja valkoinen lanka: Hjerte Garn Alpaca 400, 100 % alpakka, 50 g = 400 m
Keltavihreä: Isager Alpaca 1, 100 % alpakka, 50 g = 400 m
Puikot 3,25 mm pyörö

Tämän paino on kaikki 108 g! Ihanan lämmin kuitenkin, koska on alpakkaa. Kun sain tämän puikoilta, se oli sellainen ruttuinen mytty. Tässä näkee kastelun ja asettelun taika: tämä lähti ihan lapasesta kun sain sen aseteltua kosteana alustalle. Tämä on kerta kaikkiaan ihana!

Tekeminen oli aivan ummikkoa ensimmäisen mallikerran verran. Kun joutuu tekemään riviriviltä, eikä ole kunnon kuvaa, mitä kuuluu missäkin tehdä, niin on vain pakerrettava rivi riviltä. Ja kun ensimmäinen mallikerta oli neulottu - huh - niin huivia oli valmiina noin kolmasosa. Ei muuta kuin tehdäänpä mallikerta uusiksi. Nyt kuitenkin jo tiesi mitä on tulossa, eli loppu meni helpommin.

Tästä on sanottu, ettei se asetu helposti kaulalle - voi niin ollakin. Mutta samapa tuo, ainakin Bertta-mallinukke on ihan tyytyväisenä ja pukeutuneen näköiseä tuossa kuvassa.

Mitäs sitten? Hiukan on tyhjä olo.