NEULEFRIIKKI

Mukavaa kun kävit, tule toistekin!







torstai 3. marraskuuta 2016

Kristiina poncho ja valutöitä

Vietin Anjalinin Susannan kanssa pari päivää Turun Osaava Nainen- messuilla. Päälläni oleva poncho herätti huomiota ensimmäisenä päivä - toisena päivänä yksi henkilö kysyi siitä.


Tämä on nyt matkan jälkeen lupaamani Kristiina-poncho - sain mitat ja ohjeet Kristiinalta matkallamme Pohjois-Amerikassa. Ihana härpäke matkalle mukaan, lämmin ja menee moneen muotoon. Lisäksi helppo. Ja tulee yhdestä vyyhdistä. Ei paha sanoo turkulainen.




Kristiina-poncho, Teetee Cacao, 89% alpakkaa ja 11% polyamidia, puikot 6 mm. Kuvat Susannan, messuilla otettuja.

Helppoa kuin heinänteko. Loin 70 silmukkaa löyhästi, neuloin pari kerrosta oikein ja jatkoin sileää, paitsi reunasilmukat neuloin aina oikein. Jatkoin kunnes lanka oli loppua, tein kaksi kerrosta oikein ja päättelin löyhästi. Suorakaide oli noin 70cm x 160 cm. Taitoin sen kaksin kerroin ja ompelin toisesta reunasta kappaleet kiinni niin, että taitteesta jäi 30 cm:n matka auki = pääntie. Ja sitten päälle ja menoksi.


Tein toisenkin punaisesta - tämän neuloin aina oikein. Olen tuossa merkinnyt sen sauman kohdan. Tykkään muuten sileästä neulotusta enemmän - pinta on kauniimpi.

Ennen kuin sain nämä valmiiksi törmäsin Eurokankaassa vastaavaan ponchoon. Se tehdään esim. huovasta: ostetaan 85 cm huopaa, ommellaan samalla tavalla toisesta olasta kiinni ja poimutellaan päälle. Huopa ei purkaannu, joten mitään huolitteluja ei tarvita. Ohjelappusen sai kaupasta - netissä sitä ei näemmä olekaan.
 Tässä minun huopa-ponchoni.




Laskostelin kaula-aukkoa ja ostin ison napin tuohon koristeeksi. Kiva ja lämmin on.
Ps. törmäsin tämän kankaan värimaailmaan metsässä:


Vasemmanpuoleinen runko on HAAVAN runko - ihan tuttu värimaailma! Plagiointia?
(kiitos kommentista! Haapa se on tottakai!)

Kesällä ja joskus muulloinkin terassi on täynnä värjärin tarvikkeita, lankoja kuivuu siellä täällä ja keritsijät ovat pitkin pöytiä. Välillä ruokapöydällä on kaavojen piirtelyä, leikkaamista, leikkuumatto tilkkujen leikkausta varten ja langanpätkiä kaikki paikat täynnä. Telkkarituolin ympärystä on aina yksi kaaos - keskeneräisiä töitä, lankoja inspikseen ym ym. Mutta minulla on pitkämielinen mies. Se kestää nämä kaikki kotkotukset. Kuten senkin, että lokakuussa meidän kylpyhuone oli betoninvalutilana - se jos mikä oli kyllä sottasta puuhaa ja vaati jo lehmänhermoja!

Tällaisia niistä sitten tuli - ja pari kukkaruukkua lisäksi - eipä miehen tarvitse pihan kanervaa enää etsiä sieltä täältä, kun tuuli riepotteli sitä pitkin pihaa. Nyt pysyy paikallaan.



Hämäränhyssyä ja kynttilän valoa!

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Hiukan vielä Amerikan raitilta - In American mood

Tämä jakku hyppäsi silmilleni Amerikan tourneella Pipan sivuilta täältä. Messenger viestillä tilasin itselleni langat ja ne saapuivatkin sopivasti kotiintulopäivänämme. Sitte ei muuta kuin tekemään.






Kimonojakku, Kotilieden Käsityö 4/2015
Lang Novena, 50% virgin, 30% alpaca, 20% polyamid, 25g=110 m 7 skeins,
Lang Alpaca Superlight, 54% alpaca, 24% polyamid, 22% wool, 25 g = 199 m, 6 skeins
Sticks 6 mm

Kimonojakku painaa siis 325 g! Se on ohut, lämmin ja kevyt. Huippuyksilö matkalle mukaan  lämmikkeeksi.

Tein jakun saumattomana - se suorastaan huusi sitä. Ongelmaksi sitten muodostui pingoitus, jossa auttoikin Susanna - kiitos!  Jos jotakin tekisin eritavalla, niin hihat - ne ei tarvitsisi olla ihan noin lepakot. Mutta ajankohtaan sopivahan se on - nyt on Halloween asu valmiina! Lisäsin tähän nyt napin - hyvin se siihen istuu. On minusta kivampi, kun sen saa jotenkin kiinni.

You know - you're on the road and you need something warm. You have not taken with you any of your favorite knits because they are so heavy in the suitcase. This was a situation in my American journey. Then I saw this! This has a weight of 325 g and it's still warm with alpaca. Excellent in my next trips!

Kuviopatentti tai brioche on vieläkin kiehtova. Puikkomaisterin lapaskirjassa oli siihen uusi ohje, jota piti kokeilla. Kun on tehnyt jo ennen briochea niin tämä olikin aika helppo malli. Mutta kaiken kaikkiaan koukuttava tämäkin.


Another brioche-pattern, nice and easy after those more complicated ones.  

Jossain vaiheessa syksyllä löysin afrikka-kangasta tilkkutöihin ja jo silloin päätin tehdä siitä jotain ystävälleni Piialle, joka on Afrikka-fani. Ja koska en Amerikan reissullani päässyt yhteenkään tilkkukauppaan, josta olisin pienen palan ameriikan herkkua hänelle voinut tuoda, niin löysin sieltä kuitenkin lehden ja tämän mallin. Tämä sopii myös Piialle: hän on kova tekemään paper piecing-tekniikalla käsin ommellen töitä ja projektipussukkahan tämä on.



Tein lopulta pussukoita samantien kaksi, eli nyt on toinenkin olemassa - hiukan erilainen, että erottaa. Piian version nimikoin.

A Project purse for my African-fan friend. This is inspired by American Patchwork magazine and the African fabric. I made two of these, maybe I do also some projects with this?

Ihana syksy! Lovely Autumn!



sunnuntai 2. lokakuuta 2016

USA on the road 7.-28.9.2016


FB-kaverit ovatkin jo saaneet seurata matkaani halki Usan mantereen. Siitä ei siis kauheasti enempää.

Matka alkoi San Franciscosta, jatkui Los Angelesiin, sieltä Las Vegasiin, Yosemite, Bryce kanjonit , yms., Salt Lake City,  Yellowstone, Badlands, Sioux Falls, Chicago, Niagara Falls Canada, Washington, Philadelphia, New York.  Kilometrejä kolmen viikon rundilla kului 8 330 km. Aika huikonen siis aivan tyhjää aikaa.

Three weeks in the trip USA on the road. What a wonderful time to knit!

Meitä oli bussissa kolme kässyilijää: Päivi, Kristiina ja minä. Hauskaa oli tutkailla toisten töitä, ihastella Kristiinan ponchoja ja saada vinkkejä ponchon tekoon. Kevyitä, helppoja, näyttäviä ja lämpimiä. Kuljettajamme Lori helpotti Kristiinan tuskaa ja osti itselleen huivilangat - saipa kädet töitä taas, kun meinasi projekti loppua kesken.

We were three knitters on bus: Päivi, Kristiina and me. It was just fun to see what they do and has done - Kristiina's poncho will be introduced here as well  some day.

Itse tuumailin ottavani sen verran haasteellisen työn mukaan, että aivot saavat hiukan jumppaa ja pitää keskittyä. Joo, ehkei olisi kannattanut. Ne vaiheet kun sopivat preerian ylittämiseen, jossa ei juurikaan ole katselemista. Jatkossa taidan pakata mukaan helpompia kässyjä.

Challenges or not - that's the question. In long-long praeria-roads it's good to have something to think and concentrate, but in areas were you have just wonderful views to see, you just look them - not your knitting project.

Valmista tuli vasta Suomessa - yksi sukka jäi puoliksi kesken, kun en enää New Yorkissa malttanut käsitöitä tehdä.



Näitä sukkia tuli kaksi paria. Ja miksiköhän tein oman kokoiseni? Jotenkin tuntui että nämä ovat minun sukkiani uusien talvikenkieni kanssa (ne ovat muuten vain minun mielessäni toistaiseksi). Lankana on roosa-nauha lankaa, eli Pirkka sukkalankaa, itse värjättynä. Molemmatkin värit ovat lilluneet ainakin kaksissa vesissä ennen kuin väri oli edes jotakuinkin sopivaa. Enkä tuosta tummasta tykkää vieläkään. Malli on Damask Cowl'in mallikerta/puikko.

Two pairs of socks. I see them on my feet with the new winter shoes (they are still only in my mind, I hope I can find them from the shop also).


Raitahuivi? - Striped?


Ruutuhuivi? - checked


Vai mikä kummajainen?  - Or just an odd object?

Halusin kokeilla Piitu Nykoppin mallia varjoneuleesta (Suuri Käsityö 8/2016). Se koukuttikin oikein mukavasti vaikka olikin superhelppoa aina oikeaa tai sileää 11 silmukan jaksoissa. Ja kas kummaa tosiaan: kun tuota huivia tiirailee eri puolilta, se on raidallinen, eiku ruudullinen, eiku... Eikä tuo nurja puolikaan ole paha, selkeästi kuitenkin ruudullinen.

Vaaleanpunainen lanka oli omista varastoista, ostettu joskus vaaleanpunaisen siedätykseksi. Harmaa ja lila lanka on samaa kuin Outlanderissa , jonka piti olla matkahuivi. Se olisi paikoin ollut ihan tarpeen matkalla, mutta kotiin se sitten jäi. Suomen kesälämpötiloja uumoiltiin Usan matkalle ja niitä myös saatiin. Pahimmillaan hellettä pukkasi yli 30 astetta, mutta vuoristossa aamulla saattoi olla pakkasta. Silloin Outlander olisi ollut kyllä tosi hyvä. Tästä varjoneulehuivistahan ei apua ollut, langanpäät päättelin vasta kotona.

I found this shadowknitting from Finnish magazine and wanted to try. Yes, it addicted me although it was just easy to knit. Just nice scarf. 

Nyt on suunnilleen toivuttu jetlagista. Tänä vuonna olen vaihtanut aikaa jo 5 kertaa ja kuudes odottaa kuun lopussa. Ensin kesäaikaan, sitten Köpis -1 h, Usan länsirannikon aikaan -10 h, sitten kolme kertaa +1 h kun länteen päin tultiin, jolloin New Yorkissa olimme -7 h jäljessä enää Suomesta. Sitten taas takaisin: Köpis + 1 h, Suomi +6h. En noita Tanskan vaihtoja laskenut mukaan oikeiksi ajan vaihdoiksi - ne kun kestivät vain hetken lentojen välillä.

Jossain vaiheessa näette täällä myös Kristiinan ponchon - kunhan tuo puikoilla oleva poncho ensin valmistuu. Matkallakin sitä innostuu: piti oikein tilata Pitsi&Palmikolta langat valmiiksi kotiin - Anu ja Laurahan ne kyllä lähettivät.

lauantai 3. syyskuuta 2016

Lämmikkeitä pikku jaloille - Some projects which warm up small legs



Tällaiset säärystimet tuli vielä valmiiksi pikkuneidille - nyt lankana on Hjertegranin Alpaca Silk, 3mm puikoilla. Nämä ovat hiukan ohuemmat kenties kuin ne Fine Woolista tehdyt.

Warming for little girl's legs, yarn is Hjertegarn Alpaca Silk.


Yösukat vielä tytölle Fine Woolista, kaksinkertaisesta ilman vahvikkeita. Malli on Susannan Anjalinilta. Ohje löytyy Teeteen sivuilta. Olen useammatkin tehnyt tällä neulemallilla, kiva neuloa ja mukavan näköiset.

Warming for little girl's feet, night socks from Fine Wool.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Loppukesän tuotoksia - Summer and some projects are finalized

On hiukkasen ommeltu - some sewing projects





Tämä pussukka syntyi siihen tarpeeseen, kun pikkupussukoita on paljon erilaisiin tavaroihin. Miten kaikkien kanssa selviää, jos ne ovat yhdessä matkalaukussa? Siksi tein tämän Bionic Gear Bagin sovellutuksen - eli ei neljä vetoketjutaskua vaan vain yksi ja lopulle iso tila, mihin voi sitten niitä pikkupussukoita säilöä. Tein ulkokuoreen vahvan pehmustuksen ja jotta tuo pysyy kauniisti kiinni, solmin tuon ison osan reunat vielä nauhoilla.

Siitä tuli oikein kelpo pussukka ja jatkossa tietty kässypussi! 

This has been modified from Bionic Gear Bag-pattern. This has only one zipper, not four as the original pattern has. I neede this to carry all my different little bags in one bigger one. Now I can only take this with me, and everything is just there. 

Siskontyttö valitteli, ettei hänen tyttärensä anna hänen lainata tekemääni pussukkaa. Pyysin kuvaa, mitä niistä hän tarkoittaa ja hän siis tarkoitti tätä Päivölän vapaatikkauskurssin välipalatyötä.   Toiveena oli isompi ja olkaremmit, mutta ehdottomasti sama kukkakangas. Sitä olikin jäljellä justjajust tarpeeksi, joten kukikas tästä tulikin.

Mother couldn't borrow the bag I made her daughter some time ago and asked me to sew her the same pattern, but a little bit bigger one. I had this same fabric still some pieces, so I made it from that.






Pinterestissä törmäsin tällaisen pikkupussukan malliin ja kokeiltavahan se oli. Kokeilin ensin karkkipaperiversion, sitten kankaan hulpioista ja lopuksi piti vielä tehdä isoon pussukkaan pienempi pussukka aivan viimeisistä kukkakangas paloista.
Joo-o, kiva malli! Suurensin hiukan, niin ainakin minun kännykkäni menee siihen.

These are just sweet little bags!


Tässä on historian havinaa. Vanhempani vihittiin sodan jälkeen v.45 ja he saivat häälahjaksi lukuisan määrän alpakkaisia kakkulapioita (niillä sai leikkiä lapsuudessa!) ja tämän kannun. Tuo shakkipelin sotilas taas on isän shakkipalkintoja jostain 60-luvulta - minusta aivan mainio koriste-esine.

Puikoilta on pudonnut myös jotakin. Sillä samaisella siskontytön tyttärellä on todettu nivelreuma ja pikkuisen polvia ja nilkkoja särkee. Tämä lanka on entiseltä nimeltään reumalanka, nykyisin Scachenmayr Fine Wool. Tein siitä kaksinkertaisena hänelle yölämmittimet nilkoille, säärille ja polville. Tulivat kuulemma heti käyttöön, toivottavasti auttoivat! 

For a little girl to warm up her legs in the night time.


Tennareita on myös valmistunut kesäsukiksi, minulla kun on noita värjäämiäni lankajämiä. Tällaisia eriparisukkia niistä syntyy.

These different pair of socks are just beautiful!


Ja huoh - briossi. En pääse siitä irti ollenkaan. Kokeilin ensin tätä kiemuramallia ranteenlämmittimiin - on sitten sarjaa kaulurin kanssa. Kolme mallikertaa (16 s) riitti hyvin näihin.


Halusin myös kokeilla sukanvarteen samaa mallia - nyt oli puikoilla 4 mallikertaa. Näistä tuli oivat kotisukat, joskin ruskeat ovat eri värjäystä, joita kumpaakin oli vain se 50 g. Ruskeata menikin lähes koko 100 g, keltaista riitti hyvin 50 g. Näin näistäkin tuli sitten eriparisukat!
Nyt puikoilla on sama malli, mutta ohuemmasta langasta.



Brioche - nice also in mittens and socks - where else?  


lauantai 13. elokuuta 2016

Summer projects and Outlander


Elokuun puoliväli häämöttää ja kesäprojekti tuli valmiiksi. Näin sen olin suunnitellutkin, 50 cm / kk valmista. Jossakin kohtaa kyllä tein loppukirin, jolloin se viimeinen 50 cm valmistui hiukan nopsammin.





Pattern: Carmine and Rocko by Nancy Merchant (Ravelry)
Yarn Katia Inox lace in two colours, 3 skeins (a 25 g) of each, 3 mm sticks

Ou jee! Tää on hyvä! Vilistää virheitä, mutta tämä oli helpompi hahmottaa kuin edellinen briossini. Tein tuon mallin mallikerran neljästi, joten sain ohuen shaalin. Tämän on tarkoitus suojata esim. silloin kun ilmastointi pauhaa täysillä tai kun onkin viileää, vaikka itsellä on ihan kesätamineet. Selkeästi suosikki matkalle mukaan.

Lukaisin FB:sta että koirien lässytyksen SM-kisat järjestetään, olikohan se Kemissä? Saisiko näillä kuvilla pisteitä?



Toinen kesäprojekti on myös valmistunut. Sen alkulaukaus olin minä ja suuri suuni. Tilkkuyhdistyksen vuosipäivillä Maijalla oli tällainen laukku - ihana pikku pussukkainen ja tosi kaunis ja romanttinen. Minä tietty kehumaan sitä vuolaasti - malli oli kuulemma ollut Tilkkulehdessä ammoin. Ei mulla kyllä ollut ollenkaan ajatusta itse tarttua tähän projektiin, kunnes seuraavassa kiltatapaamisessa Meeri antoi eteeni kankaan ja sanoi että nyt kaikki tekemään sellaista kassia! Kankaasta riitti kahteen palaan ja lopuista sitten jojoja. Jaa. Vai niin.... Kuulosti tosi motivoivalta työrupeamalta, mutta jos toinen kankaan tuo ja minua on ajatellut, niin tehdään sitten.

Sain mallin ja ohjeen naapuri-Piialta ja aikani sitä katsellessani ja pähkäillessäni hain näemmä kaikki kukkeimmat kankaani ja yhdistin ne tähän työhön. Ja koska mun on helppo toimia niin, että teen palan kerrallaan, niin tästä työstä tuli jokailtainen pikkupuhti. Yksi pala kerrallaan....






Palat tehtiin käsin, jojot (tai mulla on kyllä pusuja) niinikään. Piti myös tehdä harakanvarpaita käsin palojen väliin - mutta mun kone teki ne helpommin. Tällainen hörhöke siitä sitten tuli.... Kukahan on tarpeeksi romanttinen henkilö ympärilläni, jolle kassi kelpaisi? Vai tulisko siitä kässypussi - mikä ettei?

Me and my big mouth. I loved this bag of my Quilt-kilta friend in March while we were in Finn Quilt yearly meeting in Lahti. Another kilta-friend bought some fabric, gave a piece to everyone and said that use that to that bag. Oh no! I'm not so happy of hand sewing, but this was my other summer project - one piece a day took  only a month. I chose every piece of my flowrishing fabrics - and the result is - hmmh...  These jojo's look more like smacks in my project! But - all in all, I could finish this.


Sitten vielä tämä Outlander - matkaaja. Ennen kuin ehdin koko pussukan julkaista se on jo Kreetalla. Aikamoinen menijä.





Näihin pussukoihin olen näemmä innostunut, pikkutöitä, joihin voi kokeilla kaikkea uutta. Tässä halusin kokeilla applikointia. Mallia otin Tilkku ja Tilkku blogista.

I love to sew these little bags, they are cute and usable. I can also try some new things - like this application in this case and get them in use. Why not?
Before I got this here it travelled with my daughter already to Crete - it's an outlander...

There are still summer days left before our Autumn - just trying to enjoy them.

Kesäprojektit on nyt tehty - matkaprojektitkin, ellei uutta innostusta tule. Matkalle mukaan pitää saada jotain mukavaa pientä ja kevyttä näpräämistä  - ajatuksia on mutta ei vielä päätöstä.
Vielä on kesää jäljellä - ihanaa aikaa!