NEULEFRIIKKI

Mukavaa kun kävit, tule toistekin!







sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Valmista tulee!

Tässä viimeisin valmiiksi tullut jakku:




Malli: Palmikkoleikki
Lanka: Teetee Primavera, menekki noin 600 g
Mallia olen mukaellut, koska tarvitsin L-koon: silmukoita +5s
kumpaankin reunaan ja keskimmäiset vyötärökavennukset
kokonaan pois.

Tätä oli erittäin mukava tehdä, lanka oli mukava työstää, malli näkyy siinä hienosti ja tuloskin on tosi kiva. Nyt vain odotellaan viileitä säitä....


lauantai 25. huhtikuuta 2009

Potilasahdistusta

Huh. Selvisin hengissä sairaalakeikasta. Ja kaiken pelasti vain ja ainoastaan tämä kudin:


Tyttärelle valmistuneet Tofutsiet oli se henkireikä, johon ahdistukseni purin. Onneksi sain tehdä käsilläni jotakin. Hoito oli varmasti huippuluokkaa, kuten vain Suomessa voi olla, mutta hoitajien läsnäolo ja hoiva aivan olematonta. Ainoa hoivaaja oli ulkomaalaistaustainen lähihoitaja - hän oli valvotun yön ja nälän uuvuttaman potilaan ainoa ilonaihe. Mihin olemme menossa? Jos jatkossa joudun sairaalaan, pitää siis ottaa mukaan yhdet sukkalangat / yksi hoitovuorokausi! Muuten en takaa kärsivällisyyteni kestämistä.

Samassa paikassa taisin saada herätyksen sitten uudistamisestakin. Parsiminen ei ole ollut intohimoni, mutta Susu on saanut minutkin ajattelemaan uudestaan. Siis kahdet uusvanhat sukat, aivan iskukykyiset jälleen.


Sairaslomaa kun olen viettänyt nyt viikon, nukkunut päiväunet, parhaina päivinä kahdet ja syönyt särkylääkettä kuin leipää, ja tehnyt käsitöitä. Ja niin tämäkin valmistui: Clapotis Brisistä.
Lankaa oli 7 kerää ja siitä jäi ehkä puolikas, kun lyhensin suoraa vaihetta kaksi osuutta. Muuten taas lanka ei olisi riittänyt.... Jaa - mistä sen tiedän? No yrittänyttä ei laiteta ja purettua tuli. Mukavan pehmeä, tarpeeksi iso viluisille hartioilleni. Uusia suunnitelmia jo tähän samaan malliin.

Saanko esitellä:

Työhuoneen sohvalla lojuneet lankanyssykkäni saivat arvoisensa kodin, kun mieheni kötösteli lankalokerikon vanhoista CD-hyllyistä. Hyvä vinkki muuten - ovat mitoiltaan juuri sopivat tähän puuhaan. Ylemmän hyllyn Primaverat (siniset toinen vasemmalla) ovat jo villatakissa, joten tämä hyllykkö on elävä. Ainoa mitä epäilen, on tuo bees Katian lanka, jonka alennuksesta menin ostamaan. Se ei viihtynyt puikoillani - mitähän sille tapahtuu? Ja sitä on pitkään villatakkiin.

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Neuleretriitti

Haluatko neuleretriittiin? Siellä nähdään!

On siis Kevät!


Kevät harppasi pitkän askeleen täällä Lounais-Suomessa pääsiäisen aikaan.

Meilläkin esiin pääsi taas kerran maailman ihanin kori kevätkukkien myötä. Kori alkaa olla tiensä päässä, pitsikaulus on jo irtoamassa, mutta vielä tänä keväänä... Korin teki aikoinaan sisarukset Kauniston työpajalta Paattisilta. En ole hienompaan törmännyt, ja uusi pitäisi saada.




Näin paljon on jo jäätkin sulaneet, että avannon tekemiseen ei tarvittu enää moottorisahaa! Veden lämpötila oli +2C, vaikka olen aina kuvitellut ettei se alle +4C menekään jäätymättä kokonaan. No, nyt tiedän siis kokemuskesta tuonkin uskomukseni vääräksi.

Teki hyvää kevättöistä jäykistyneelle selälleni!

Lisäksi pääsi jo haravoimaan, joten voi todellakin todeta että kevät on saapunut!


Ukkon pitkänperjantain lounas kolmelle

Pääsiäisen suurimmasta yllätyksestä vastasi isäni, Ukko. Hän kutsui meidät syömään pitkänäperjantaina. Sanoi ostaneensa lammasta ja tekevänsä sen.

Alkuruokana kasvispaistosta,

Sitten pääruoka, lammaspataa ja peruna-tomaattipaistosta,

Ja sitten jälkiruoka: toscakakkua.

Ukko oli tehnyt kaiken itse. Minulta hän kysyi vain sen, miten saa kolmannen astian pysymään lämpimänä, kun uuniin mahtuu vain kaksi kerrallaan. Se hoidettiin lämpimäksi mikrolla. Ja ruoka oli hyvää!

Jotta näin meillä... tyttärenä täytyy sanoa, että pitäisi itsekin joskus pyytää Ukko syömään tällaista pitopöytää - meillä olisi ollut lihapullia ilman jälkiruokaa.





sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Formulasunnuntai!

Ripeät aamutoimet tänään: lakanoita vaihdettiin, kukkiin vaihdoin vihdoinkin mullan ja terassi laitettiin kesäkuntoon. Lauantaina tein vielä elämäni ensimmäiset ranskalaiset vohvelit . Arvatkaa miksi nämä sulavat suuhun? Njam. Ai niin: ja vielä lauantaina shoppailemassa koko perheen voimin ja syömässäkin käytiin. Sinne saatiin mukaan myös Vävykokelas.

Siis: HYVÄ MINÄ!!

Terveisiä Susulle! Sinä toit minut kertaheitolla 2000-luvulle! Nyt minäkin tiedän ja nyt minullakin on - perjantaiaamuna en edes vielä tiennyt että minulta puuttuu jotakin...


Ei voi kuin kehua! Olen istunut neuleen parissa kiinteästi lauantai-illan ja nyt sunnuntain formulat. Lisää tulee kun tanssit alkavat. Nämä ovat tosi mukavat. Ja minä kun ihmettelin toisia, kun kertovat tekevänsä kaikki työt pyöröpuikoilla. Minusta ne ovat olleet lähinnä kauhistuksia. Nyt tajuan miksi: olin niin ajastani jäljessä. En edes ymmärtänyt, että Addilla on ollut jo kauan hyviä kaapeleita... Omani olivat tuhannen kiemurassa, eikä homma sujunut. Nyt sujuu.

Samalla kun taas sain nämä Turkuun toimitettuna Susulta pääsin tapaamaan Tassua - niin ja Karvinenkin oli kotona. Minunkin Mies näki nyt molemmat, ja Tassu herätti jälleen kerran hilpeyttä - Karvinen oli ihan kunnolla... :). Vaikka pollea poika olikin päikkäreistä soikeana ja turkki pörheänä Susun harjausten jäljiltä, niin kyllä jaksoi esiintyä!

Niin - mitä sitten väsäilin siinä telkun ääressä: No tottakai sitä jakkua Primaverasta. Kas tässä - ks. Knit Pro...

Joku saattaa muistaa, että tästähän piti tulla Amalie.... No jaa, joskus muuttuu mallit lennossa, näin kävi tällä kertaa. Malli onkin Ullablogista . Hiukan pitää säveltää, kun oma vyötärö on kummasti hävinnyt jonnekin. Mutta lanka on upeata, malli ihana, jälki on kaunista, puikot suihkivat! Ihana työ.

Ja torstaina kolahti myös Kim Hargreavesin Breeze-kirja postista.

Hieno mallisto taas kerran ja kauniisti toteutettu kirja.

Kuka seuraa Terapiassa sarjaa? Olen huulet ympyriäisinä ihmetellyt sitä sarjaa, koska esittäjät ovat näyttelijöitä ja he kyllä osaavat niin näytellä kuin oikeasti esittää terapeuttia ja potilasta. Hieno sarja. Aloin katsoa keskeltä, olisihan ollut hyvä nähdä kukin potilas alusta asti, mutta hyvin tähän pääsee mukaan näinkin. Imee mukaansa. Eilen illalla katselin monta tähteä saaneen Will Hunting-elokuvan. Minä iltauninen huomasin istuvani kuin naulittu elokuvan loppuun asti puoleen yöhön. Siinäkin kuvattiin terapiaa, joskin varsin pinnallisesti (sanonko: 'amerikkalaisittain'), mutta tärkeimpiä asioita siinäkin varmasti sivuttiin. Se vaikutti tosi uskottavalta. Hyvät näyttelijät tässäkin, vakuuttavat ja pienen ihmisen asialla. Hiukan tietysti jaksamiseeni vaikutti neuleeni, ne puikot ja se ihana lanka ja mukava malli...


Pääsiäisenä näen Stieg Larssonin trilogian pohjalta tehdyn ensimmäisen elokuvan 'Miehet jotka vihaavat naisia'. Uskon sen olevan minulle pettymys, koska innostuin kirjoista (a 6-700 sivua) tosi paljon. Mielenkiintoinen naispersoona, hyvin rakennettu miespuolinen päähenkilö ja henkeäsalpaavan nopeakäänteinen ja runsas juoni. Siinä välillä ei tiennyt ollako vai eikö olla... Siksi minulla on varma kuva, miltä elokuvan pitäisi näyttää - eikä se varmastikaan näytä siltä. No katsotaan ensin elokuva ja leffateatteri on tietenkin aina leffateatteri - paitsi ettei kudin ole mukana!

Vielä on järvi jäässä, mutta ei siellä enää kukaan kulje. Kevät tulee vääjäämättä, tänäänkin oli taas 10 astetta lämmintä, vaikka välillä ripsoi vettäkin. Kevättakkikin on ostettu, nyt vain paanalle!